1921

Tapahtumia

• 9. tammikuuta − Nuoren Voiman Liitto perustettiin Helsingissä.
• 14. tammikuuta − Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat diplomaattisuhteet.
• 19. tammikuuta – Kauppaneuvoksetar Fanny Sinebrychoff lahjoitti Suomen valtiolle kymmenien miljoonien markkojen arvoisen, noin 400 teosta käsittäneen taidekokoelman. Kyseessä oli Pohjoismaiden suurin yksityinen taidekokoelma. Lahjoitukseen kuului myös huonekaluja, pronssi- ja hopeaesineitä sekä posliiniastioita.
• 21. tammikuuta – Repolan vt. nimismies Bobi Sivén ampui itsensä vastalauseeksi häpeällisenä pitämälleen Tarton rauhansopimukselle, ennen kaikkea sille ettei Repolan kuntaa liitetty Suomeen.
• 20. tammikuuta – Turkin tasavalta julistettiin perustetuksi.
• 14. helmikuuta – Suomi luovutti Repolan ja Porajärven kunnat Neuvosto-Venäjälle ja sai vastineeksi Petsamon.
• 16. helmikuuta – Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäiset virantoimituksessa olleiden poliisien surmat Vaasassa (Juho Järvi ja Oskari Lindgren).
• 21. helmikuuta – Reza Pahlavi kaappasi vallan Iranissa.
• 25. helmikuuta – Puna-armeija valtasi Georgian demokraattisen tasavallan.
• 28. helmikuuta – Kronstadtin kapina bolševikkejä vastaan. Kapina murskattiin 17. maaliskuuta ja joukko merimiehiä pakeni Suomeen.
• 8. maaliskuuta − Neuvosto-Venäjän kommunistinen puolue päätti luopua ns. sotakommunismista ja ottaa käyttöön uuden talouspolitiikan (NEP).
• 13. maaliskuuta – Mongolia julistautui itsenäiseksi Kiinasta.
• 18. maaliskuuta – Toinen Riian rauha Puolan ja Neuvosto-Venäjän välillä. Bolševikit saivat Ukrainan ja Valko-Venäjän.
• 28. maaliskuuta − Suomen Sanomalehtimiesten Liitto perustettiin.

• 8. huhtikuuta – Suomessa sattui osittainen auringonpimennys, joka oli Jäämerellä rengasmainen.
• 9. huhtikuuta − Presidentti K. J. Ståhlberg myönsi eron Rafael Erichin hallitukselle ja nimitti aikaisemman pääministerin Juho Vennolan muodostaman hallituksen.
• 11. huhtikuuta – Transjordanin emiraatti perustettiin, Abdullah I tuli hallitsijaksi.
• 15. huhtikuuta – Eduskunta sääti oppivelvollisuuslain, joka tuli voimaan 1. elokuuta.
• 16. huhtikuuta − Iso-Britannia solmi ensimmäisenä Euroopan valtiona kauppasopimuksen Neuvosto-Venäjän kanssa.
• 24. huhtikuuta – Kansanäänestys Tirolissa tuki liittymistä Saksaan.
• 28. huhtikuuta – Eduskunta sääti lain virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta sekä suomen ja ruotsin kielten käytöstä tuomioistuimissa ja muissa virastoissa.
• 1. toukokuuta – Havis Amanda lakitettiin ensimmäisen kerran.^[1]
• 2. toukokuuta – Sleesian kolmas kansannousu saksalaisia vastaan Puolaan liittymisen puolesta.
• 6. toukokuuta – Norjassa alkoi yleislakko.
• 6. toukokuuta − Saksa ja Neuvosto-Venäjä solmivat kauppasopimuksen, mikä merkitsi Saksan tunnustusta Neuvosto-Venäjälle.
• 8. toukokuuta – Ruotsi poisti kuolemanrangaistuksen.
• 12. toukokuuta – Tornion kaupunki täytti 300 vuotta.
• 9. kesäkuuta – Suojeluskuntaselkkaus: Hufvudstadsbladetissa julkaistiin kenraalimajuri Paul von Gerichin (nimimerkki v.G:n) kirjoittama artikkeli ”Skall Finland ingå i ett baltiskt förvarsförbund?” Gerich onnistui loukkaamaan Baltian ja Puolan lisäksi Saksaa, Ranskaa ja Italiaa, joiden diplomaatit vaativat hyvitystä.
• 20. kesäkuuta – Presidentti Ståhlberg erotti von Essenin tehtävästään ja nimitti tämän tilalle sotaväen esikuntapäällikön, kenraalimajuri Karl Emil Bergin. Berg kuitenkin teki itsemurhan jouduttuaan kollegoidensa painostamaksi. Maassa alkoi kiertää huhupuheita mahdollisesta suojeluskuntien suunnittelemasta vallankaappauksesta.
• 27. kesäkuuta – Kansainliitto päätti, että Ahvenanmaa kuuluu Suomelle.

• 1. heinäkuuta – Kiinan kommunistinen puolue perustettiin.
• 29. heinäkuuta – Adolf Hitler nousi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen johtoon.
• 1. elokuuta – Suomeen perustettiin valtion elokuvatarkastamo.
• 2. elokuuta − Neuvosto-Venäjän puoluejohtaja Vladimir Lenin vetosi länsimaiden työläisiin, jotta nämä auttaisivat hänen nälänhädästä kärsivää maataan. Norjalainen tutkimusmatkailija Fridtjof Nansen matkusti Moskovaan perustaakseen kansainvälisen avustuskomitean.
• 26. elokuuta – Hintojen nousu aiheutti mellakoita Münchenissä.
• 29. elokuuta – Saksassa tuli voimaan sotatilalaki Matthias Erzbergerin salamurhan jälkeen.
• 9. syyskuuta – Valtakunnallinen Lotta Svärd -järjestö perustettiin.
• 16. syyskuuta – Eduskunta sääti asetuksen, jolla suojeluskunnat erotettiin armeijasta itsenäiseksi organisaatioksi.
• 17. syyskuuta − Jääkärieverstiluutnantti Lauri Malmberg nimitettiin suojeluskuntajärjestön ylipäälliköksi.

• 2. lokakuuta − Kansainliitto kieltäytyi avustamasta Neuvosto-Venäjää, koska se katsoi siellä vallinneen nälänhädän olevan Leninin hallituksen politiikan syytä.
• 20. lokakuuta – Kansainliitto vahvisti Ahvenanmaan aseman puolueettomana vyöhykkeenä ja kielsi saarten linnoittamisen.
• 29. lokakuuta − Suomi ja Viro solmivat keskinäisen kauppa- ja merenkulkusopimuksen.
• 2. marraskuuta – Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan perustamiskokous.
• 9. marraskuuta – Reykjavíkissa mellakoitiin.
• 1. joulukuuta – Hintojen nousu aiheutti mellakoita Wienissä.
• 6. joulukuuta – Irlannin vapaavaltio muodostettiin anglo-irlantilaisella sopimuksella.
• 23. joulukuuta − Hallitus teki päätöksen Petsamon liittämisestä Oulun lääniin vuoden 1922 alussa.

Tuntematon päivämäärä

• huhtikuu – Kuukausi oli Suomen säämittaushistorian lämpimin huhtikuu, ja kevät tuli poikkeuksellisen aikaisin.
• toukokuu – Palestiinassa mellakoitiin.
• elokuu – Yhdysvallat solmi rauhansopimuksen Saksan kanssa, mikä päätti ensimmäisen maailmansodan.
• lokakuu – Itäkarjalaisten kansannousu alkoi.

• F. W. Murnaun elokuva Nosferatu valmistui.
• Ludwig Wittgensteinin Tractatus logico-philosophicus ilmestyi.
• Suomessa säädettiin oppivelvollisuus.
• Victoria Memorial Hall valmistui Kalkutassa.

Syntyneitä

• 11. tammikuuta – Benedict Zilliacus, suomalainen kirjailija
• 15. tammikuuta – Eeva-Kaarina Volanen, suomalainen näyttelijä, lausuntataiteilija, professori ja akateemikko (k. 1999)
• 27. tammikuuta – Donna Belle Mullenger (”Donna Reed”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Täältä ikuisuuteen) (k. 1986)
• 31. tammikuuta – Mario Lanza, yhdysvaltalainen tenori ja näyttelijä (k. 1959)
• 1. helmikuuta – Peter Sallis, englantilainen näyttelijä
• 8. helmikuuta – Eila Sylvia Sammalkorpi (”Eila Kivikk’aho”), suomalainen runoilija ja suomentaja (k. 2004)
• 22. helmikuuta – Giulietta Masina, italialainen näyttelijä (La Strada – Tie) (k. 1994)
• 11. maaliskuuta – Ritva Arvelo, suomalainen ohjaaja, käsikirjoittaja, modernin tanssin uranuurtaja ja näyttelijä (Radio tekee murron)
• 25. maaliskuuta – Jan Firbas, tšekkiläinen filologian professori (k. 2000)
• 28. maaliskuuta – Sir Derek van den Bogaerde (”Dirk Bogarde”), englantilainen näyttelijä (k. 1999)

• 16. huhtikuuta – Sir Peter Alexander von Ustinow (”Peter Ustinov”), brittiläinen Oscar-palkittu näyttelijä (Spartacus) (k. 2004)
• 25. huhtikuuta – Karel Appel, alankomaalainen taidemaalari ja kuvanveistäjä (k. 2006)
• 21. toukokuuta – Andrei Saharov, vuoden 1975 Nobelin rauhanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen ydinfyysikko ja ihmisoikeusaktivisti (k. 1989)
• 21. toukokuuta – Paavo Koli, suomalainen sosiologi (Tampereen yliopiston rehtori) (k. 1969)
• 2. kesäkuuta – Pauli Tanttu, suomalainen metsätyömies (Mannerheim-ristin ritari) (k. 1952)
• 10. kesäkuuta – Prinssi Philip, Edinburghin herttua (Elisabet II:n puoliso)
• 17. kesäkuuta – Eeva Joenpelto, suomalainen kirjailija (Elämän rouva, rouva Glad) (k. 2004)
• 20. kesäkuuta – Irja Ketonen, suomalainen lehtikustantaja (Turun Sanomat) (Suomen ensimmäinen naisvuorineuvos) (k. 1988)
• 24. kesäkuuta – Kullervo Kemppinen, suomalainen lakimies, laamanni ja kirjailija
• 29. kesäkuuta – Benjam Vanninen, suomalainen hiihtäjä (k. 1975)

• 6. heinäkuuta – Anne Frances Robbins (Nancy Reagan), yhdysvaltalainen näyttelijä (Ronald Reaganin toinen puoliso)
• 9. heinäkuuta – Pauli Granfelt, suomalainen muusikko (k. 2005)
• 25. heinäkuuta – Sakari Puurunen, suomalainen teatteriohjaaja ja professori (k. 2000)
• 30. heinäkuuta – Tarmo Manni, suomalainen näyttelijä (k. 1999)
• 19. elokuuta – Gene Roddenberry, yhdysvaltalainen käsikirjoittaja ja tuottaja (Star Trek -televisiosarja) (k. 1991)
• 9. syyskuuta – Kerttu-Kaarina Suosalmi, suomalainen kirjailija (Ihana on Altyn-köl) (k. 2001)
• 12. syyskuuta – Stanisław Lem, puolalainen tieteiskirjailija (Solaris) (k. 2006)
• 28. syyskuuta – Laura Latvala, suomalainen runoilija ja lääkäri (k. 1986)

• 4. lokakuuta – Tapani Valsta, suomalainen pianisti ja urkuri
• 7. lokakuuta – Anja Vammelvuo, suomalainen runoilija (k. 1988)
• 13. lokakuuta – Ivo Livi (”Yves Montand”), italialais-ranskalainen näyttelijä ja laulaja (Lemmenloukku) (k. 1991)
• 21. lokakuuta – Sir Malcolm Arnold, englantilainen säveltäjä (k. 2006)
• 21. lokakuuta – Kalle Österlund, suomalainen lastenlääkäri (”TV-kotilääkäri”) (k. 2007)
• 23. lokakuuta – Matti Oravisto, suomalainen näyttelijä (Sissit) (k. 2001)
• 13. marraskuuta – Joonas Kokkonen, suomalainen säveltäjä ja akateemikko (Viimeiset kiusaukset) (k. 1996)
• 27. marraskuuta – Alexander Dubček, Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen pääsihteeri (k. 1992)
• 5. joulukuuta – Eeva-Liisa Manner, suomalainen kirjailija, runoilija ja suomentaja (Poltettu oranssi) (k. 1995)
• 11. joulukuuta – Margaretha von Bahr, suomalainen tanssija ja koreografi
• 18. joulukuuta – Börje Lampenius, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
• 21. joulukuuta – Maila Elizabeth Syrjäniemi (”Maila Nurmi”, ”Vampira”), suomalaissyntyinen näyttelijä (k. 2008)
• 24. joulukuuta – William McGarvey Dudley (”Bill Dudley”), yhdysvaltalainen amerikkalaisen jalkapallon pelaaja (k. 2010)

Kuolleita

• 8. helmikuuta – Pjotr Kropotkin, venäläinen anarkisti ja maantieteilijä (s. 1842)
• 2. maaliskuuta – Nikola I Petrović-Njegoš, Montenegron kuningas (s. 1841)
• 3. toukokuuta – Julius Tallberg, suomalainen liikemies ja kauppaneuvos (s. 1857)
• 3. kesäkuuta – Hjalmar Linder, suomalainen liikemies ja varatuomari (Kytäjän ja Mustion kartanoiden omistaja) (s. 1862) (itsemurha)
• 28. kesäkuuta – Axel Lille, suomalainen lehtimies ja poliitikko (RKP:n perustajajäsen) (s. 1848)
• 2. elokuuta – Enrico Caruso, italialainen oopperalaulaja (s. 1873)
• 8. elokuuta – Johannes Brofeldt (Juhani Aho), suomalainen lehtimies ja kirjailija (Rautatie) (s. 1861)
• 27. syyskuuta – Engelbert Humperdinck, saksalainen säveltäjä (s. 1854)
• 28. marraskuuta – `Abdu'l-Bahá, persialaissyntyinen bahai-uskon johtohahmo (s. 1844)
• 16. joulukuuta – Camille Saint-Saëns, ranskalainen säveltäjä (Eläinten karnevaali) (s. 1835)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Albert Einstein
• Nobelin kemianpalkinto: Frederick Soddy
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Anatole France
• Nobelin rauhanpalkinto: Hjalmar Branting ja Christian Lous Lange

Kirjoja

• Tunturikertomuksia – Arvi Järventaus
• Jussi ja Lassi – Maria Jotuni
• Vanha pappi – Eino Leino
• Mustapartainen mies herättää pahennusta – Olli (Väinö Nuorteva)

Muuta

• Elokuvavuosi 1921

Lähteet