alicia alonso

Alicia Alonso vuonna 1955.

Alicia Ernestina de la Caridad del Cobre Martinez Hoya eli Alicia Alonso (s. 21. joulukuuta 1920 Havanna) on kuubalainen balettitanssija ja koreografi. Jo 19-vuotiaana hän menetti osittain näkönsä verkkokalvon irtauman johdosta vuonna 1941 ja korjausleikkausten epäonnistuttua. Hän on elänyt suurimman osan elämästään vaikeasti näkövammaisena ja pystynyt silti luomaan uran tanssijana. Esityksissä muiden esiintyjien oli oltava lavalla aina sovitussa ja Alonson ennalta tietämässä paikassa, ja hän käytti näyttämövaloja apunaan tilan hahmottamisessa.

Alonso oli nuorin perheensä neljästä lapsesta. Hänen perheensä oli taloudellisesti hyvin toimeentuleva. Hän rakastui 16-vuotiaana baletin opiskelija Fernando Alonsoon, meni naimisiin ja muutti tämän kanssa New Yorkiin. Hän synnytti pian Laura-tyttären ja jatkoi balettiopintojaan Yhdysvalloissa ja Lontoossa.

Alonso aloitti ammattiuransa New Yorkissa 1930-luvun lopulla. Hän oli vuonna 1941 yksi American Ballet Theatren perustajajäsenistä. Hän nousi 1940-luvulla huomattavaan maineeseen mm. Gisellen tulkitsijana. Menestyksestä huolimatta hän palasi vuonna 1948 Kuubaan ja perusti oman balettiryhmän, josta myöhemmin kehittyi Kuuban kansallisbaletti (Ballet Nacional de Cuba). Hän teki kiertueen Etelä-Amerikassa ja pääsi esiintymään myös Venäjälle 1952 sekä Pariisin oopperaan 1953. Vuosina 1955–1959 hän oli joka vuosi vierailevana tähtenä Monte Carlon Ballets Russes'ssa. Hän saavutti lopulta menestystä kaikkialla Amerikassa ja Euroopassa Neuvostoliitto mukaan lukien.

Kuuban kansallisbaletti nykyisellään on perustettu virallisesti vuonna 1960. Alonso johtaa ryhmää yhä. Hän jatkoi myös tanssijanuraansa vanhuuteensa saakka; vielä vuonna 1995 hän esiintyi muiden ikääntyvien balettitanssijoiden kanssa San Franciscossa Middle of the Sunsetissa. Hän on voittanut uransa aikana lukuisia palkintoja ja julkaissut myös omaelämäkerrallista kirjallisuutta.