mynämäki

Mynämäki Virmo
vaakuna	sijainti
www.mynamaki.fi
Sijainti	60°40′45″N, 21°59′20″E
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Turun seutukunta
Perustettu	2007
Kuntaliitokset	Karjala (1977) Mietoinen (2007)
Pinta-ala ilman merialueita	522,37 km² 192:nneksi suurin 2012
Kokonaispinta-ala	536,09 km² 218:nneksi suurin 2012 [1]
– maa	519,72 km²
– sisävesi	2,65 km²
– meri	13,72 km²
Väkiluku	8 045 133:nneksi suurin 31.1.2012 [2]
– väestötiheys	15,48 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma	2011 [3]
– 0–14-v.	16,8 %
– 15–64-v.	62,5 %
– yli 64-v.	20,7 %
Äidinkieli	2011 [3]
– suomenkielisiä	98,1 %
– ruotsinkielisiä	0,7 %
– muut	1,2 %
Kunnallisvero	19 % 279:nneksi suurin 2012 [4]
Kunnanjohtaja	Seija Österberg

Mynämäki (ruots. Virmo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 8 045 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 536,09 km², josta 2,65 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 15,48 asukasta/km².

Mynämäen naapurikunnat ovat Aura, Eura, Laitila, Masku, Nousiainen, Pöytyä, Rusko, Taivassalo ja Vehmaa.

1. tammikuuta 1977 Mynämäki ja Karjalan kunta liittyivät yhteen yhteisellä päätöksellä. Mynämäki ja Mietoinen yhdistyivät vuoden 2007 alusta alkaen. Uuden kunnan nimeksi tuli Mynämäki ja vaakunaksi otettiin Mietoisten vaakuna.

Kyliä

Mietoisten kirkko

Mietoisten alue

Entisen Mietoisten kunnan alueella sijaitsevat kylät:^[5]

Aarlahti, Antikkala, Haijainen, Harainen, Heikkilä, Hietamäki, Hiippavuori, Hiivola, Hirmuinen, Hämäläinen, Kaivattula, Kaskinen, Katavainen, Kaukurla, Kaulakko, Kauvainen, Kivivuori, Koivisto, Kumiruona, Kuneinen, Kurina, Kuuskorpi, Laukola, Lehtinen, Leinakkala, Mannuinen, Mietoinen, Nummi, Orkovakkinen, Palokylä, Pursila, Pyhe, Pyhäranta, Rantavakkinen, Raukkaa, Rauvola, Ravea, Runoinen, Ruonkallio, Saari, Soukko, Sukoinen, Sydänperä, Tavastila, Telkinmäki, Tervoinen, Tiirola, Tuokila, Uhlu, Valaskallio, Vähäkylä.

Mynämäen vanha vaakuna

Mynämäen alue

Aakula, Asema,^[6] Asemanseutu, Haapainen, Haloila, Halso, Huoli, Hurula, Ihalainen, Jutila, Juva, Kalela, Karhula, Karjakoski, Kasurla, Kattelus, Keijainen, Kintikkala, Kivikylä, Korvensuu, Kukola, Kälälä, Laavainen, Lankkinen, Lemmettylä, Lepistö, Liuskallio, Majalainen, Maunula, Mielismäki, Munnuinen, Munttinen, Mustila, Myllykylä, Mäenkylä, Nakkila, Neuvoinen, Nihattula, Nihdeinen, Nukkila, Nuuskala, Pahikkala, Palolainen, Parsila, Pellilä, Perpoinen, Pursinen, Rahkola, Raimela, Ruotsinmäki, Ruutila, Seppälä, Sunila, Suorsala, Tammisto, Tapaninen, Tarvainen, Tiuvainen, Tursunperä, Vallainen, Vihtamäki, Värräinen

Karjalan alue

Entisen Karjalan kunnan alueella sijaitsevat kylät:

Haankylä, Haanperä, Kalela, Karjala, Karppinen, Ketelinen, Laajoki, Lemmi, Sairinen, Salavainen, Suojoki, Suutila, Tallola, Vehmalainen, Vuoloinen

Mynämäen kirkko

Koulut

Mynämäen suurin koulu on Laurin koulu, joka sijaitsee Mynämäen keskustassa. Opetusta on luokille 1-9. Koulussa on noin 650 oppilasta ja 50 opetushenkilöä. Laurin koulussa voi oppia kuutta eri kieltä; pakollisina englantia ja ruotsia, valinnaisina espanjaa, ranskaa, saksaa ja venäjää. Kunta osallistuu valtakunnalliseen vieraiden kielten opetuksen kehittämishankkeeseen Kielitivoliin. Laurin koulu koordinoi hanketta kunnassa. Lisäksi koululla on kerhotoimintaa, esimerkiksi bändejä. Kunnan muut koulut ovat Aseman-, Huolin-, Ihalaisten-, Karjalan-, Pyhän-, Tarvaisten- sekä Tavastilan koulu. Kunta tarjoaa myös toisen asteen opetusta Mynämäen lukiossa ja Mynämäen Käsi- ja taideteollisuusopistossa.

Nähtävyyksiä ja museoita

Kunnan alueella on useita pienimuotoisia nähtävyyksiä. Kenties huomattavimmat niistä ovat kunnan kolme kirkkoa. Keskustaajamassa sijaitsevat Mynämäen kirkko ja Mietoisten kirkko ovat keskiajalla rakennettuja kivikirkkoja, Karjalan puukirkko on puolestaan 1800-luvulta. Kunnassa on myös useita pieniä museoita. Karjalan kotiseutumuseo sijaitsee Karjalankyläntien varrella, Laajoella sijaitsee kylämuseo Vihtorin tupa ja Mietoisten keskustassa sijaitsee Maunu II Tavastin kotitilalle perustettu Tavastilan kotiseutumuseo.^[7]

Yksi tärkeimmistä museo- ja kulttuuriympäristöalueista kunnassa on rakennussuojelulain nojalla suojeltu kulttuurihistoriallisesti arvokas Korvensuun voimalaitosalue ja Korvensuun voimalaitos- ja konepajamuseo, joka sijaitsee Laajoen ja vanhan postitien yhtymäkohdassa. Alueen rakennuksiin kuuluu vanha vesivoimalaitosrakennus ja sen kanavarakenteet sekä useita muita rakennuksia, kuten konepaja, maalariverstas, asuinrakennus, kellari sekä talli ja puuvaja. Lounais-Suomen Sähkö Oy hankki 1900-luvun alussa perustetun tehdasalueen omistukseensa vuonna 1937, jonka jälkeen yhtiön uusima vesivoimalaitos oli käytössä vuoteen 1993. Aluetta on sen jälkeen kehitetty museona kunnan, kotiseutuyhdistyksen, maakuntamuseon sekä yksityishenkilöiden toimesta.^[8][9] Konepajan tiloissa toimivassa museossa on muun muassa näytteillä tehtailija Frans Lindströmin rakennuttama ensimmäinen Suomessa valmistettu auto mallia Korvensuu 1913. Se valmistettiin Korvensuun konepajalla vuonna 1913.^[10]

Mynämäen arvokkain luonnonnähtävyys on Kurjenrahkan kansallispuisto. Mynämäki on yksi niistä seitsemästä kunnasta, jonka raja kulkee kansallispuistossa sijaitsevan Kuhankuonon eli seitsemän kunnan rajapyykin kautta. Kuhankuono on Mynämäen itäisin piste.

Uskonnolliset yhteisöt

Mynämäellä toimii evankelisluterilainen Mynämäen seurakunta^[11]. Seurakuntaan kuuluu myös Mietoisten kappeliseurakunta^[12]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikuttaa paikkakunnalla ainakin evankelisuus^[13].

Mynämäkeläisiä merkkihenkilöitä

Antti Lizelius

Antti Lizelius toimi Mynämäen kirkkoherrana vuosina 1761-1795. Hän toimitti ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden Suomenkieliset Tieto-Sanomat vuonna 1776 (näytenumero oli ilmestynyt jo syyskuussa 1775).

Lizelius myös käänsi ja toimitti Raamatusta uudistetun version, jossa kieliasua, oikeinkirjoitusta ja käännösvirheitä oli korjattu. Se ilmestyi 1758. Lizeliuksen uudistama toinen laitos ilmestyi 1776 ja tämä Lizeliuksen Raamattu levisi kaikkialle Suomeen ja säilyi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoraamattuna yli 150 vuotta - aina siihen asti kunnes kirkolliskokous hyväksyi uudet käännökset vuosina 1933 (Vanha testamentti) ja 1938 (Uusi testamentti) (joita nykyään kutsutaan Vanhaksi kirkkoraamatuksi). Monet herätysliikkeet käyttävät kuitenkin yhä edelleen Lizeliuksen käännöstä, koska heidän mielestään myöhemmät käännösversiot eivät ole alkutekstin mukaisia.

Frans Lindström

Tehtailija Frans Lindström rakensi ensimmäisen Suomessa valmistetun auton Korvensuu 1913:n.

Toivo Sukari

Toivo Sukari on suomalainen liikemies ja julkisuuden henkilö, joka on perustanut ja omistaa suurimman osan muun muassa Ideaparkista ja Maskun Kalustetalosta.

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mynämäki.

• Mynämäen kunnan kotisivut
• Wirmo-Seura. Mynämäen seudun kotiseutuyhdistyksen kotisivut
• WirmoWiki Mynämäen paikannimistä