palladium

Rodium ← Palladium → Hopea Ni ↑ Pd ↓ Pt       Koko taulukko
Yleistä
Nimi	Palladium
Tunnus	Pd
Järjestysluku	46
Luokka	Siirtymämetalli
Lohko	d
Ryhmä	10, siirtymäalkuaine
Jakso	5
Tiheys	12,023×103 kg/m3
Kovuus	4,75 (Mohsin asteikko)
Väri	Hopeinen valkoinen
Löytövuosi, löytäjä	1803, William Hyde Wollaston
Atomiominaisuudet
Atomipaino	106,42[1] amu
Atomisäde, mitattu (laskennallinen)	169 pm
Kovalenttisäde	131 pm
Van der Waalsin säde	163 pm
Orbitaalirakenne	[Kr] 4d10
Elektroneja elektronikuorilla	2, 8, 18, 18
Hapetusluvut	+II, +IV
Kiderakenne	Pintakeskeinen kuutiollinen (FCC)
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto	Kiinteä
Sulamispiste	1828,05 K (1554,9 °C)
Kiehumispiste	3236 K (2963 °C)
Höyrystymislämpö	362 kJ/mol
Sulamislämpö	16,74 kJ/mol
Äänen nopeus	3070 m/s 293 K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus	2,20 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti	0,246 kJ/kg K
Lämmönjohtavuus	(300 K) 71,8 W/(m×K)
Tiedot normaalipaineessa

Palladium (lat. palladium) on metallinen alkuaine, jonka järjestysluku on 46 ja atomipaino 106,42. Normaalisti esiintyvät isotoopit eivät ole radioaktiivisia. Palladium on jalometalli ja kuuluu platinametallien ryhmään. Muut platinametallit ovat platina, osmium, iridium, rutenium ja rodium. Palladium on nimetty pikkuplaneetta Pallaksen mukaan, jota pidettiin vielä planeettana alkuaineen nimeämisen aikaan.^[2][3][4]

Ominaisuudet

Palladiumia

Palladium on pehmeää, hopeanväristä ja myrkytöntä metallia, joka muistuttaa platinaa. Sillä on platinametalleista pienin tiheys ja matalin sulamispiste. Karkaistu palladium on pehmeää ja venyvää, ja kylmämuokkaus lujittaa sitä huomattavasti. Palladium reagoi rikkihapon ja typpihapon kanssa, ja liukenee hitaasti suolahappoon. Se ei reagoi hapen kanssa normaalilämpötilassa.

Palladium tunnetaan hyvänä vedyn absorboijana. Hienojakoinen kolloidinen palladium sitoo jopa 3 000-kertaisen tilavuusmäärän vetyä. Palladiumilla on myös oksidi, PdO.

Käyttökohteet

• Katalysaattorit
• Korut
• Valkokulta

Leimat

Vuodesta 2009 lähtien jalometallituotteista annettu laki koskee Suomessa myös palladiumia. Jalometallituotteiksi katsotaan esineet, jotka on tehty vähintään 50 % palladiumia sisältävästä metalliseoksesta. Niihin lyötävissä pitoisuusleimoissa sallitut pitoisuudet ovat 500, 850, 950 ja 999 massan tuhannesosaa. Palladiumin leimat ovat symmetrisen nelikulmion muotoisia, joissa kolme sivua on samanpituisia ja puolet pohjan pituudesta.^[5]

Viitteet

1. ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
2. ↑ http://www.platinummetalsreview.com/dynamic/article/view/47-4-175-183
3. ↑ http://www.3rd1000.com/elements/Palladium.htm
4. ↑ http://hubblesite.org/newscenter/archive/releases/2007/27/background/ Hubble Images of Asteroids Help Astronomers Prepare for Spacecraft Visit: When Ceres and Vesta Were Planets
5. ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2009/20090002.pdf

Aiheesta muualla

• The Isotopes Project Home Page: Luettelo palladiumin isotoopeista (englanniksi)