suola

(mon. taivutus: suolojen, suoloja, suoloissa jne.) varsinkin ruoan maustamiseen ja elintarvikkeiden säilöntään käytettävä kiteinen, valkoinen aine, tavallinen suola, ruoka-, keittosuola, natriumkloridi. esim. Karkea, hieno suola. Mineraalisuola. Meri-, vuorisuola. Maantiesuola. Yrtti-, aromi-, valkosipulisuola ym. maustesuolat. Jodisuola. Panna, lisätä keittoon suolaa. Maistaa suola keitosta maistaa, onko keitossa sopivasti suolaa . Panna, säilöä liha suolaan suolata liha säilyttämistä varten. Kuvaannollinen esim. Rakkaus on elämän suola elämää sulostuttava asia. Te [= kristityt] olette maan suola UT . Vanha suola janottaa entinen rakastettu kiinnostaa yhä .
kem. yhdisteitä joita muodostuu esim. happojen ja emästen reagoidessa keskenään. esim. Emäksinen, hapan suola. Rikkihapon suolat. Barium-, kromisuola.
jälkiosana eräiden (vaaleiden) jauhemaisten aineiden nimissä. esim. Kylpy-, hedelmäsuola.

Linkitä suola

Taivutus:
yksikön genetiivi suolan
yksikön partitiivi suolaa
yksikön illatiivi suolaan
monikon genetiivi suolojen suolain
monikon partitiivi suoloja
monikon illatiivi suoloihin

Liittyvät sanat: suola-aavikko, suolaantua, suolahappo, suolaheinä, suolainen.

Slangisanakirja: suola

saltti

Slangi.net

Esimerkit: suola

Sinä sanoit itse, että semmoiset ihmiset ovat elämän suola, ja se onkin mitä parhain vertaus.

Rimmaavat sanat: mikä rimmaa 'suola' sanan kanssa?

suola rimmaa näiden kanssa:

alkalisuola, aromisuola, hajusuola, hedelmäsuola, hirvensarvensuola, hirvensarvisuola, jodisuola, kalisuola, karvassuola, keittosuola, kiinnityssuola, kivennäissuola, kivisuola, kromisuola, kultasuola, kuparisuola, kylpysuola, maustesuola, merisuola, metallisuola, mineraalisuola, natriumsuola, pöytäsuola, ravinnesuola, ravintosuola, ruokasuola, sellerisuola, sipulisuola, tiesuola, valkosipulisuola, vuorisuola...

Katso kaikki "suola" sanan kanssa rimmaavat sanat

Wikipedia-tietosanakirja:

Tämä artikkeli kertoo suolasta kemiallisena terminä. Puhekielessä suolalla tarkoitetaan ruoanlaitossa käytettävää ruokasuolaa. Sahan tasavallassa Venäjällä on Suola -niminen joki.

Suolakiteitä

Suola on ionisidosten muodostama yhdiste eli ioniyhdiste. Suolassa kationina on usein jokin metalli-ioni, anionina taas epämetalli-ioni tai jokin moniatominen ioni. Tavallisia kationeja ovat muun muassa

ammoniumioni NH₄⁺
natriumioni Na⁺
kalsiumioni Ca²⁺
rauta(II)- ja rauta(III)-ionit Fe²⁺ ja Fe ³⁺

Tavallisia anioneja ovat muun muassa

nitraatti-ioni NO₃^-
sulfaatti-ioni SO₄^2-
asetaatti-ioni CH₃COO^-
kloridi-ioni Cl^-

Suoloja syntyy esimerkiksi happojen ja emästen neutraloitumisreaktioissa:

emäs + happo → suola + vesi, esimerkiksi

2 NaOH + H₂SO₄ → Na₂SO₄ (natriumsulfaatti) + 2 H₂O

Varsinkin aikaisemmin olikin tapana määritellä suola aineeksi, jota syntyy veden ohella hapon ja emäksen reagoidessa keskenään. Tämän mukaisesti puhutaan myös eri happojen suoloista; esimerkiksi sulfaatit ovat rikkihapon ja nitraatit typpihapon suoloja. Vaikka nykyinen määritelmä on täysin toinen, valtaosa tällä tavoin syntyvistä "suoloista" on suoloja myös nykyisen määritelmän mukaan, siis ioniyhdisteitä.

Sisällysluettelo

1 Rakenne ja ominaisuudet
- 1.1 Suolan liukeneminen veteen
  - 1.1.1 Suolojen vesiliuokset ja niiden pH
2 Nimeäminen
3 Katso myös
4 Lähteet
5 Viitteet

Rakenne ja ominaisuudet

Suolalla on säännöllinen ionisidosten muodostama kiderakenne, ionihila. Ionihila on kova, mutta ilmenevien hylkimisvoimien vuoksi myös hauras rakenne. Kide pirstoutuu helposti iskun vaikutuksesta, kun positiiviset ionit osuvat kohdakkain positiivisten ja negatiiviset negatiivisten ionien kanssa. Suolan kiteisyys on seurausta ionihilasta.

Suolan korkea sulamispiste johtuu ionien välisistä voimakkaista sähköisistä vetovoimista. Vastakkaismerkkiset ionit vetävät toisiaan puoleensa ja pitävät siten yhdisteen hilarakenteen koossa. Suolan sulaessa ionit irtautuvat kidehilasta ja pääsevät liikkeelle. Sulaneina suolat johtavat vapaasti liikkuvien ionien vuoksi sähköä, mutta kiinteässä olomuodossa ne eivät johda, koska silloin ionit pysyvät paikoillaan kidehilassa.

Suolan liukeneminen veteen

Kun suola joutuu kosketuksiin veden kanssa, pienet vesimolekyylit tunkeutuvat ionihilaan. Poolisuutensa vuoksi vesimolekyylit muodostavat ioni-dipolisidoksia suolan ionien kanssa ja saartavat ne. Suolat muuttuvat vesimolekyylien ympäröimiksi akvaioneiksi eli hydraateiksi, jolloin ionihilan ionisidokset eivät ole enää kyllin vahvoja pitääkseen hilaa koossa. Ionihila siis hajoaa akvaioneiksi. Akvaionit pääsevät vedessä liikkeelle hieman samaan tapaan kuin ionit suolasulatteessa. Suolan vesiliuokset johtavat siten sähköä.

Joissain suoloissa vesimolekyylit ovat osana kidehilaa. Tällaista vettä sanotaan kidevedeksi. Vettä sitovaa eli hygroskooppista suolaa kuumennettaessa vesi irtoaa kidehilasta ja kiteet rapautuvat. Rapautuneet kiteet pyrkivät ottamaan menettämänsä veden takaisin ja sitovat vettä ympäristöstään. Tällaista kuivattavaa suolaa pakataan joskus pieninä pusseina mukaan tuotteisiin, joiden on tarkoitus saapua kuivina kuluttajalle, esimerkiksi elektroniikkatuotteisiin ja kenkiin.

Suolojen liukoisuudessa veteen on eroavaisuuksia. Alkalimetalli- ja ammoniumsuolat sekä kaikki nitraatit liukenevat hyvin veteen. Toisaalta jotkut suolat kuten hopeakloridi AgCl ja bariumsulfaatti BaSO₄ sekä useimmat karbonaatit ja silikaatit ovat hyvin niukkaliukoisia tai käytännössä liukenemattomia.

Suolaa liukenee veteen, kunnes vesi muuttuu kylläiseksi. Kylläiseen veteen suola jää omaksi faasikseen.

Suolojen vesiliuokset ja niiden pH

Erivahvuisten happojen ja emästen reagoidessa syntyvän suolan vesiliuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali.

Vahva happo + vahva emäs ⇒ neutraali
Vahva happo + heikko emäs ⇒ hapan
Heikko happo + vahva emäs ⇒ emäksinen
Heikko happo + heikko emäs ⇒ riippuu hapon ja emäksen happovakioista

Suolan tyyppi	Esimerkki	Kommentti	Liuoksen pH
Kationi tulee vahvasta emäksestä; Anioni tulee vahvasta haposta.	KCl, KNO₃, NaCl, NaNO₃	Kumpikaan ei toimi happona eikä emäksenä	pH ~ 7,
Kationi tulee vahvasta emäksestä; Anioni tulee heikosta haposta	NaC₂H₃O₂, KCN, NaF	Anioni toimii emäksenä; Kationilla ei vaikutusta	pH > 7,
Suolan kationi tulee heikosta emäksestä Suolan anioni tulee vahvasta haposta	NH₄Cl, NH₄NO₃	Kationi toimii happona; Anionilla ei vaikutusta	pH < 7,
Kationi tulee heikosta emäksestä; Anioni tulee heikosta haposta;	NH₄C₂H₃O₂, NH₄CN	Kationi toimii happona; Anioni toimii emäksenä	pH < 7, jos K_a > K_b, pH >7, jos K_b > K_a, pH = 7, jos K_a = K_b
Kationi on varautunut metalli-ioni; Anioni tulee vahvasta haposta	Al(NO₃)₃, FeCl₃	Hydratoitunut kationi toimii happona; Anionilla ei vaikutusta	pH < 7

Usein kuitenkin happamilla suoloilla tarkoitetaan nimenomaan sellaisia suoloja, joissa oleva anioni sisältää vetyä ja voi toimia happona. Sellainen on esimerkiksi natriumvetysulfaatti (NaHSO₄, jossa anionina on vetysulfaatti-ioni, HSO₄^-.^[1]

Nimeäminen

Suolojen nimissä ensin tulee kationi ja sitten anioni. Jos kationina toimii metalli, jolla voi olla useita hapetuslukuja, sen varaus merkitään sulkuihin. Esimerkkejä: kaliumnitraatti (KNO₃), kaliumnitriitti (KNO₂), natriumnitridi (Na₃N), lyijy(IV)oksidi (PbO₂), ammoniumnitraatti (NH₄NO₃).

Orgaanisia anioneja sisältävien suolojen nimissä metalli tulee myös ensin, mutta kaavassa kirjoitusjärjestys muuttuu, esimerkiksi natriumasetaatti (CH₃COONa), kalsiumoksalaatti ((COO)₂Ca).

Katso myös

Lähteet

Kalle Lehtiniemi: Mooli 1, Lukion kemia, peruskurssi, s. 69-71. Otava, 2002. ISBN 951-1-16124-5.

Viitteet

↑ Otavan iso Fokus, 6. osa (Ra-Su), s. 3961, art. Suola. Otava, 1974. ISBN 951-1-01236-3.

Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)

Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle