vaala

Vaala (vuoteen 1954 Säräisniemi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 3 309 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 1 763,94 km², josta 461,30 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 2,54 asukasta/km². Vaalan naapurikunnat ovat Kajaani, Liminka, Muhos, Paltamo, Puolanka, Siikalatva ja Utajärvi. Kunnan suurimpia työnantajia on Pelson vankila, jossa on 140−145^lähde? työpaikkaa.

Oulujoki alkaa Vaalan keskustan länsipuolelta. Puolet maan neljänneksi suurimmasta järvestä, Oulujärvestä, sijaitsee Vaalassa. Järvessä oleva Manamansalon saari on nykyisin voimakas matkailukeskittymä. Rokuan kansallispuisto sijaitsee kunnan länsiosassa. Entisestä kuntakeskuksesta Säräisniemeltä löytyvät vanha Säräisniemen kirkko ja Säräisniemen kotiseutumuseo.

Historia

Vaalan seutu on Kainuun vanhimpia asuinalueita. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. Järvikylän ja Nimisjärven alueelta. Säräisniemen Sillankorvan asuinpaikan löydöt ovat antaneet nimen eräälle kampakeramiikan ryhmälle, Säräisniemen keramiikalle.^[6]

Alue asutettiin vakinaisesti 1500-luvun puolimaissa. Asutuksen etenemistä hidastivat 1500-luvun lopun sodat ja kylät alkoivat kasvaa vasta Täyssinän rauhan jälkeen 1595. Maanviljelys edistyi 1600-luvulla nopeasti ja vähitellen myös tervanpoltto alkoi yleistyä. 1700- ja 1800-luvulla taloudellinen kehitys oli vakaata. Uutta viljelyalaa saatiin mm. soita kuivaamalla. Karjatalouden kehitystä nopeutti 1904 perustettu Veneheiton osuusmeijeri.^[6]

Seutu kuului aluksi Paltamon seurakuntaan. Vuonna 1779 Säräisniemi perustettiin Paltamon kappeliksi ja omaksi seurakunnaksi se erotettiin 1864. Säräisnimen puukirkon rakensi Jaakko Suonperä 1779-1781. Vuonna 1907 Säräisniemeen kuuluneet Saaresmäki ja Vuolijoki muodostivat yhdessä Vuottolahden kylän kanssa Vuolijoen seurakunnan. 1950-luvun alussa Vaalan alue Utajärven Niskankylästä ja osa Paltamon Paltaniemen kylää siirrettiin hallinnollisesti Säräisniemen kuntaan. Vaalan kylä tuli uuden kunnan keskukseksi vuoden 1954 alussa, jolloin myös kunnan ja seurakunnan viralliseksi nimeksi tuli Vaala. Seurakunnan pääkirkko valmistui kunnan keskustaan 1963.^[6]

Vaalan asukasluku kasvoi 1900-luvun alkupuolella nopeasti. vuonna 1920 asukkaita oli 3495 ja 1960 jo 7493. 1960-luvulla väestönkehitys kääntyi laskuun joka pysähtyi vasta 1980-luvulla hetkeksi. Vuonna 1985 asukkaita oli 4725. Kunnan asukasluku kääntyi lasku suuntaan uudelleen 1990-luvulla ja vuonna 2011 asukkaita oli 3360.^[6]

Luonto

Vaala on maisemiltaan loivasti kumpuilevaa metsää ja suomaata, jolle antavat vaihtelua Oulujärvi ja Oulujoki.^[6]

Kallioperä on pääasiassa graniittia ja graniittigneissiä. Yleisimmät maalajit ovat moreeni ja hiekka, jotka ovat kuitenkin laajoilla alueilla turpeen peitossa. Kunnan länsiosaa hallitsee Rokua, joka jäätikköjokien, aallokon ja tuulen toiminnan tuloksena syntynyt muodostumakompleksi. Oulujoen eteläpuolelta saapuva harjujakso kaartuu Rokuan kautta Säräisniemelle ja edelleen Manamansalon saarelle. Korkeuserot ovat Vaalan alueella vähäiset, sillä maanpinnan keskimääräinen korkeus on vain 100-150m. Rokuan korkeimmat kohoumat kunnan puolella yltävät runsaaseen 180 m. Suot peittävät noin puolet kunnan maa-alasta. Soista on laajin naapurikuntienkin alueelle ulottuva Pelson suo. Rumalan ja Kuvajan suoalue kuuluu Siikalatvan puolelle ulottuvaan soidensuojelualueeseen.^[6]

Kunnan kaakkois- ja itäosien maisemaa hallitsee Oulujärvi, jonka suurimpia Vaalan alueelle jääviä selkiä ovat Niskanselkä, Haiskinselkä, Ykspistonselkä ja Laiskanselkä. Suurimpia saaria Manamansalo ja Kuostonsaari. Tärkein joki Vaalankurkusta alkava Oulujoki. Oulujokeen yhtyy koillisesta Kutujoki, jonka suurimpia latvajärvi on Otermajärvi ja Paatinjärvi. Rokuanjärven vedet virtaavat Rokuanojaa myöten Siikajoen sivujokeen Neittävänjokeen.^[6]

Liikenneyhteydet

Vaalan kirkonkylä sijaitsee Oulu–Kontiomäki-rautatien varrella ja valtatien 22 välittömässä läheisyydessä. Puolangalle ja Kestilään johtava seututie 800 risteää valtatien kanssa keskustaajaman koillispuolella, ja jatkuu luoteeseen ja lounaaseen aluksi pitkin Oulujärven länsirantaa. Toisin kuin muissa valtatien 22 varrella sijaitsevissa kuntakeskuksissa, valtatien liikenne ei kulje Vaalassa keskustaajaman lävitse.

Valtatietä 22 kulkevat linja-autovuorot pysähtyvät valtatien varressa Matkahuolto-pisteenä toimivalla ABC-huoltoasemalla sekä keskustaajamassa linja-autoasemalla. Pikavuoroyhteyksiä on Ouluun, Kajaanin kautta Joensuuhun ja Kajaanin sekä Kuopion kautta Helsinkiin.

Vaalan rautatieasemalla pysähtyvät kaikki Iisalmi–Oulu-reittiä kulkevat VR:n henkilöjunat. Junat kulkevat Oulun kautta Rovaniemelle sekä Kajaanin ja Pieksämäen kautta Kouvolaan, josta on yhteys Helsinkiin.

Aiemmin myös Oulujärvi sekä Oulujoki olivat merkittäviä liikenneväyliä. Koskenlaskijasuvun omistaman Lamminahon talon pihapiiri 1800-luvun alkupuolen päärakennuksineen, monine muine rakennuksineen ja irtaimistoineen kuvastaa Oulujokea tervaveneiden ja matkailijoidenkin reittinä.

Uskonnolliset yhteisöt

Vaalassa toimii evankelisluterilainen Vaalan seurakunta^[7]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys^[8] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Vaalan rauhanyhdistys^[9]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Vaalan helluntaiseurakunta^[10].

Tunnettuja vaalalaisia

• Kassu Halonen, lauluntekijä
• Anne Huotari, poliitikko
• Jarmo Moilanen, camelopardalidien meteoriparven löytäjä
• Paavo Leinonen, kuvataiteilija
• Olli Seppänen, kuvataiteilija
• Tauno Seppänen, kuvanveistäjä
• Tytti Seppänen, poliitikko
• Kalervo Väänänen, professori

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaala Wikimedia Commonsissa
• Vaalan kunnan kotisivut