ainokainen

 

Sivistyssanakirja: ainokainen

ainokainen

  1. ainoa. esim. Yhden ainokaisen kerran. Substantiivina varsinkin ainoasta lapsesta. esim. Äidin ja isän ainokainen.

Linkitä ainokainen

ainokainen

substantiivi
  1. sisältää yhden objektin

Taivutus:
yksikön genetiivi ainokaisen
yksikön partitiivi ainokaista
yksikön illatiivi ainokaiseen
monikon genetiivi ainokaisten ainokaisien
monikon partitiivi ainokaisia
monikon illatiivi ainokaisiin

Synonyymisanakirja: ainokainen

ainokainen

ainoa.

Rimmaavat sanat: mikä rimmaa 'ainokainen' sanan kanssa?

ainokainen rimmaa näiden kanssa:

-hankainen, -jalkainen, -kokkainen, -lankainen, -leukainen, -luokkainen, -matkainen, -nilkkainen, -niskainen, -nokkainen, -nurkkainen, -paikkainen, -palkkainen, -renkainen, -ruokainen, -sankainen, -silmukkainen, -sirkkainen, -sukainen, -sulkainen, -tukkainen, -vikainen, aataminaikainen, aiheenmukainen, aikainen, aikapalkkainen, ajanmukainen, alakkainen, alipalkkainen, allekkainen, alpakkainen...

Katso kaikki "ainokainen" sanan kanssa rimmaavat sanat

Englannin sanakirja: ainokainen

ainokainen englanniksi

  1. singleton (single object)

  2. only child

Käännökset: ainokainen

ainokainen


Keskustelu: ainokainen

Linkki tälle sivulle:

Etsi toista sanaa tai katso ainokainen synonyymit | englanniksi



Kysy kysymys - mikä tahansa kysymys - Vastaukset.fi-yhteisöltä: