akateeminen

Akatemia on korkeasti oppineiden yhteisö, kuvaannollisesti sekä myös kirjaimellisesti, kun puhutaan akateemikkojen ryhmistä.

Akatemia voi olla

• Platonin Akatemia, Platonin noin vuonna 385 eaa. perustama koulu, jonka keisari Justinianus I lakkautti 529 jaa, yleisemmin Platonin koulukunta
• tiede- taide- tai kirjallinen seura, joka pyrkii edistämään alansa tutkimusta ja opetusta, esimerkiksi Suomen Akatemia
• korkeakoulu, alan ylin oppilaitos, esimerkiksi Sibelius-Akatemia
• tieteellisen tutkimuksen rahoitus- ja suunnittelujärjestö

Akateeminen voi tarkoittaa

• yliopistollista, korkeakouluun liittyvää tai sille ominaista, tai jotakin teoreettista
• käsitteellistä, muodollista, käytännölle vierasta
• kielteisessä sävyssä jotain vanhoillista, paikalleen jähmettynyttä, sovinnaista tai kaavamaista
• yliopistotutkinnon suorittanutta henkilöä (esim. järjestöjen nimissä, ”tekniikan akateemiset”)

Akateemikko voi olla

• akateemikko, akatemian jäsen
• korkeakoulun opettaja^lähde?

Platonin Akatemia

Pääartikkeli: Platonin Akatemia

Alkuperäinen Akademeia (aikaisemmin Hekademeia) oli puistomainen urheilupaikka, joka oli saanut nimensä Hekademos-nimisen kreikkalaisen sankarin mukaan. Se sijaitsi hivenen Ateenan ulkopuolella. Myöhemmin sinne perustettiin opiskelun pyhättö.^[1] Platon, jolla itsellään oli maita lähistöllä, valitsi sen opetuspaikakseen. Niin tekivät sitten myös hänen seuraajansa, joita alettiin kutsua nimellä akademiki, "akatemialaiset". Akatemiassa opetettiin ideaoppia ja muita platonistisia ajatuksia.

Myöhemmät akatemiat

Klassillisten opintojen viritessä uudelleen 1400-luvun Italiassa alettiin oppineiden yhdistyksiä yleensä kutsua akatemioiksi. Antiikin Kreikan mallin mukaan Cosimo de' Medici perusti epämuodollisen, taiteilijoiden ja ajattelijoiden piirin, Firenzen Akatemian. Ensimmäisenä virallisena taideakatemiana pidetään kuitenkin Giorgio Vasarin vuonna 1561 Firenzeen perustamaa Accademia del Disegnoa. Akatemioiden rooli voimistui ja niistä tuli kunkin maan taide-elämän keskuksia Euroopassa, ja ne myös kouluttivat kuvataiteilijoita, kuten taidemaalareita ja kuvanveistäjiä. Ne sanelivat huolellisesti laadittuja ohjeita ja kauneudellisia oppeja, joten sana akateeminen alkoi ennen pitkää tarkoittaa enemmänkin näitä oppeja soveltavaa kuin jotain luovaa.

Koska sanaan "akatemia" liittyi ja liittyy yhä paljon myönteisiä mielleyhtymiä älyllisestä loistosta, monet laitokset ja koulut ovat valinneet sen osaksi nimeään. Nykyään akatemioiksi kutsutaan korkeakouluja, yliopistoja, tiede-, taide- tai kirjallisuusseuroja, ja akateemisella ajatellaan tarkoitettavan mitä tahansa nimenomaan korkeakouluihin ja yliopistoihin sekä korkeaan tieteelliseen tutkimukseen liittyvää.

Kirjallisista akatemioista kuuluisin on Ranskan akatemia (L'Académie française, perustettu 1635),^[2] Pohjoismaissa huomattavin on Svenska Akademien (1786) Ruotsissa. Tieteellisistä akatemioista mainittakoon Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia (1739), Det Kongelige Danske Videnskabernes Selskab (1742) Tanskassa, Videnskabs-selskabet (1857) Norjassa, Royal Society (1662) Englannissa ja Akademie der Wissenschaften (1700) Saksassa.

Suomessa tieteellisiä akatemioita vastaavat lähinnä Suomen Akatemia (1947/1970), Suomen Tiedeseura (Finska Vetenskaps-Societeten, 1838) ja Suomalainen Tiedeakatemia (1908), kirjallista akatemiaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (1831). Tekniikan alalla toimivat Teknillisten Tieteiden Akatemia ja Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland.

Akatemioita

• Academici dei Lincei
• Akademie der Wissenschaften
• Ciceron Akatemia
• Firenzen Akatemia
• Kuvataideakatemia
• Platonin Akatemia
• Ranskan akatemia
• Royal Society
• Ruotsin akatemia
• Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia
• Sibelius-Akatemia
• Suomalainen Tiedeakatemia
• Suomen Akatemia
• Teknillisten Tieteiden Akatemia
• Turun akatemia
• Åbo Akademi

Lähteet