humalajuominen

Humalatila on alkoholin aiheuttama päihtymys.^[1] Humala on myrkytystila, joka näkyy etenkin keskushermoston toiminnan häiriöinä. Humalatilan oireet ovat yksilökohtaisia (mm. toleranssi), mutta tavallisimpia oireita ovat hidastunut/kiihtynyt ajatuksenjuoksu ja heikentynyt/vahvistunut^lähde? arviointikyky, joillakin dopamiinitasojen noustessa lisääntynyt itsevarmuus, hilpeys ja sosiaalisuus, sekä suurilla annoksilla suulliset ja motoriset häiriöt ja väsymys/tajuttomuus. Humalatilalla voidaan viitata myös muidenkin päihteiden kuin alkoholin aiheuttamaan päihtymystilaan.

Nainen päätyy humalaan vähemmästä alkoholimäärästä kuin mies. Tämä johtuu sukupuolten välisistä eroista kehon nestetilavuudessa (miehillä korkeampi). Myös esimerkiksi juojan fyysinen koko vaikuttaa humaltumiseen; pienikokoinen päihtyy vähemmästä alkoholimäärästä kuin kookkaampi henkilö. Ei ole mahdollista muuttaa nopeutta, jolla maksa alkoholin polttaa.^[2] Mikäli juominen on toistuvaa, elimistö sopeutuu alkoholiin ja juojan toleranssi kasvaa.^[3] Näin ollen myös kokemus vaikuttaa humaltumiseen.

Humalatila ei ole Suomen laissa itsessään rangaistava teko, mutta rattijuopumus on. Rattijuopumuksen promilleraja on 0,5 promillea alkoholia veressä tai uloshengitysilmassa 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa.^[4] Törkeän rattijuopumuksen raja on taas joko 1,2 promillea alkoholia veressä tai 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa hengitysilmaa. Törkeästä rattijuopumuksesta voidaan tuomita myös henkilö, joka on käyttänyt huumetta tai muuta huumaavaa ainetta niin, että hänen kykynsä arvioida liikennettä on selvästi huonontunut. Vesiliikenteessä ruorijuopumusraja on taas 1 promille.

Alkoholihumalan vahvuutta mitataan yleensä sillä, kuinka monta promillea veressä on alkoholia. Alkavaa humalaa kutsutaan nousuhumalaksi, ja laskussa olevaa, heikkenevää humalaa laskuhumalaksi. Voimakasta humalatilaa seuraa yleensä krapula.

Monesti voimakkaasti humaltuneisiin henkilöihin suhtaudutaan kielteisesti. Joissakin šamanistisissa uskonnoissa alkoholi on kuitenkin ollut yksi mahdollisista tajuntaan vaikuttavista aineista, joiden avulla on tavoiteltu transsitilaa.

Lähteet

1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
2. ↑ Alkoholi palaa
3. ↑ Alkoholitoleranssi
4. ↑ Edita:Kasvun ja kehityksen Syke 8

Aiheesta muualla

• Kansanterveyslaitoksen alkoholilaskuri
• Aiheesta terveyskirjaston sivuilla.