kvartsi

 

Sivistyssanakirja: kvartsi

kvartsin, kvartsiin

kvartsi

  1. yleisin maankuoren mineraali, piidioksidi. esim. Savu-, ruusukvartsi korukiviä. Ark. kvartsikellosta.

Linkitä kvartsi

kvartsi

substantiivi
  1. kiteinen piidioksidi mineraalina

Taivutus:
yksikön genetiivi kvartsin
yksikön partitiivi kvartsia
yksikön illatiivi kvartsiin
monikon genetiivi kvartsien
monikon partitiivi kvartseja
monikon illatiivi kvartseihin

Liittyvät sanat: kvartsihiekka, kvartsiitti, kvartsikello, kvartsikide, kvartsilamppu.

Rimmaavat sanat: mikä rimmaa 'kvartsi' sanan kanssa?

kvartsi rimmaa näiden kanssa:

kuukvartsi, maitokvartsi, ruusukvartsi, savukvartsi...

Katso kaikki "kvartsi" sanan kanssa rimmaavat sanat

Wikipedia-tietosanakirja:

Kvartsi
Kvartsikiteitä
Kvartsikiteitä
Luokka Mineraali
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava SiO2
Molekyylipaino 60,08 g/mol
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri Yleensä väritön, monia värillisiä muunnoksia
Asu Yleensä rakeinen, tai kiteinen, myös massiivinen
Kidejärjestelmä Trigoninen
Kaksostus Dauphinen-, Japanin- tai Brasilian lain kaksostus
Lohkeavuus Epäselvä
Murros Simpukkamurros
Kovuus Mohsin asteikolla 7
Tiheys 2,65 - 2,66 g/cm3
Optiset ominaisuudet
Optiset ominaisuudet Yksiakselinen (+)
Kiilto Lasin- tai rasvankiilto
Taitekerroin nω = 1,543 - 1,545 nε = 1,552 - 1,554
Kahtaistaitto δ = 0.009
Viiru Valkoinen, väritön
Läpinäkyvyys Läpinäkyvä
Lähteet

[1][2]

Kvartsi on hyvin yleinen hohkasilikaattimineraali maankuoressa, ja se on tärkeä kivilajeja muodostava mineraali.

Sisällysluettelo

Esiintyminen

Kvartsi on hyvin yleinen mineraali felsisissä syväkivissä, hiekkakivissä ja kvartsijuonissa. Kivissä kvartsi esiintyy anhedrisinä eli vierasmuotoisina rakeina, joille tunnusomainen piirre on rasvakiilto. Kvartsi voi esiintyä euhedrisinä eli omamuotoisina kiteinä erilaisissa onkaloissa ja raoissa.[3] Sana kvartsi on peräisin saksalaisilta kaivostyöntekijöltä.[3]

Mineralogia ja ominaisuudet

Kvartsi kuuluu hohkasilikaattien ryhmään, ja sillä on trigoninen kidejärjestelmä. Se koostuu Piihappitetraedrien muodostamasta verkkomaisesta rakenteesta. Rakenne on hyvin väljä, minkä vuoksi kvartsin tiheys on varsin alhainen (2,65 g/cm3). Kvartsin sidokset ovat hyvin lujia, mikä antaa sille sen tyypillisen kovuuden (Mohsin kovuus 7) ja simpukkamurroksen. Kvartsin kirkkaus, lasimainen kiilto ja alhainen taitekerroin (n. 1,5) johtuvat myös sen kiderakenteesta. Kvartsin pietsosähköiset ominaisuudet johtuvat siitä, että sen rakenteesta puuttuvat peilitasot ja symmetriakeskus. [4]

Muunnokset

Sitriini

Kvartsia esiintyy monina erilaisina muunnoksina. Ideaali, puhdas kvartsi eli vuorikide tai vuorikristalli on kirkasta ja läpinäkyvää. Muinaiset kreikkalaiset uskoivat tällaisen kirkkaan ja puhtaan kvartsin olevan kovassa paineessa muodostunutta jäätä. Itse asiassa sana kristalli on peräisin kreikan kielen jäätä tarkoittavasta sanasta.[3] Valkoista muunnosta kutsutaan maito- eli lumikvartsiksi. Valkoisen värin aihettavat mokroskooppisen pienet fluidisulkeumat, jotka ovat jääneet kiteen sisään sen kasvaessa.[5] Fe3+ pitoiset muunnokset ovat väriltään joko violetteja (ametisti) tai keltaisia (sitriini). Sitriini on väriskaala, joka muuttuu keltaisesta kalpean ruskeaan. Luonnollisesti sitriinit ovat harvinaisia.[6]

Ruskeat muunnokset (savukvartsi ja morion) sisältävät epäpuhtauksina alumiinia. Näissä muunnoksissa osa kvartsin piiatomeista on korvautunut alumiinilla. Vihreä muunnos tunnetaan nimellä krysofraasi, ja sitä esiintyy muuttuneissa ultramafisissa- eli ultraemäksisissä kivissä. Se sisältää sulkeumina pieniä määriä hapettunutta nikkeliä. Aventuriini puolestaan sisältää sulkeumina rutiilia. Vaaleanpunainen kvartsin muunnos on nimeltään ruusukvartsi, ja sen värin aihettaa hyvin pienikiteinen ja kuituinen materiaali, joka on sukua dumortieriitti- nimiselle mineraalille. Kalsedoni on yleisnimi kaikille krypto- eli piilokiteisille kvartsin muunnoksille. Nämä muunnokset ovat usein vyöhykkeellisiä ja raitaisia.[7] Esimerkkejä erityyppisistä kalsedoneista ovat akaatti, onyksi, jaspis, aventuriinikvartsi ja karneoli.

Käyttö

Kvartsilla on monia käyttötarkoituksia, sitä käytetään esimerkiksi lasin, optisten kuitujen ja pietsosähköisten kiteiden valmistuksessa. Kvartsin värikkäitä muunnoksia käytetään korukivinä.[7]

Eräs tärkeä puhtaan kvartsin lähde on Minas Geraisin alue Brasiliassa, jossa on paljon karkearakeisia pegmatiitteja.[7] Yksi tärkeimmistä kvartsilähteistä sijaitsee Spruce Pine nimisessä kaupungissa Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa, josta louhitaan lähes kaikki piikiekkoihin käytetty kvartsi.

Viitteet

  1. http://www.mindat.org/min-3337.html
  2. http://www.webmineral.com/data/Quartz.shtml
  3. a b c Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 326. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. (englanniksi)
  4. Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 317. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. (englanniksi)
  5. http://www.galleries.com/minerals/silicate/milky_qu/milky_qu.htm
  6. Citrine at Mindat
  7. a b c Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 327. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. (englanniksi)

Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)

Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle

Käännökset: kvartsi

kvartsi


Keskustelu: kvartsi

Linkki tälle sivulle:

Etsi toista sanaa



Kysy kysymys - mikä tahansa kysymys - Vastaukset.fi-yhteisöltä: