Liittyvät haut
kvartsi-iskos kvartsidioriitti kvartsihiekka kvartsiitti kvartsikello kvartsikide kvartsilamppu kvartsilasiMainittu sivuilla
akaattiametistiposliiniLäheisiä sanoja
kvartetti kvartettilaulu kvartetto kvartsikvartsihiekka kvartsiitti VastausWiki
Kysy mitä tahansa käyttäjäyhteisöltä
Sivistyssanakirja: kvartsi
kvartsin, kvartsiin
kvartsi
yleisin maankuoren mineraali, piidioksidi. esim. Savu-, ruusukvartsi korukiviä. Ark. kvartsikellosta.
kvartsi
substantiivikiteinen piidioksidi mineraalina
Taivutus:
yksikön genetiivi kvartsin
yksikön partitiivi kvartsia
yksikön illatiivi kvartsiin
monikon genetiivi kvartsien
monikon partitiivi kvartseja
monikon illatiivi kvartseihin
Liittyvät sanat: kvartsihiekka, kvartsiitti, kvartsikello, kvartsikide, kvartsilamppu.
Rimmaavat sanat: mikä rimmaa 'kvartsi' sanan kanssa?
kvartsi rimmaa näiden kanssa:
kuukvartsi, maitokvartsi, ruusukvartsi, savukvartsi...
Katso kaikki "kvartsi" sanan kanssa rimmaavat sanat
Wikipedia-tietosanakirja:
|
|
|
|---|---|
Kvartsikiteitä |
|
| Luokka | Mineraali |
|
|
|
| Kemiallinen kaava | SiO2 |
| Molekyylipaino | 60,08 g/mol |
|
|
|
| Väri | Yleensä väritön, monia värillisiä muunnoksia |
| Asu | Yleensä rakeinen, tai kiteinen, myös massiivinen |
| Kidejärjestelmä | Trigoninen |
| Kaksostus | Dauphinen-, Japanin- tai Brasilian lain kaksostus |
| Lohkeavuus | Epäselvä |
| Murros | Simpukkamurros |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 7 |
| Tiheys | 2,65 - 2,66 g/cm3 |
|
|
|
| Optiset ominaisuudet | Yksiakselinen (+) |
| Kiilto | Lasin- tai rasvankiilto |
| Taitekerroin | nω = 1,543 - 1,545 nε = 1,552 - 1,554 |
| Kahtaistaitto | δ = 0.009 |
| Viiru | Valkoinen, väritön |
| Läpinäkyvyys | Läpinäkyvä |
| Lähteet | |
Kvartsi on hyvin yleinen hohkasilikaattimineraali maankuoressa, ja se on tärkeä kivilajeja muodostava mineraali.
Sisällysluettelo |
Esiintyminen
Kvartsi on hyvin yleinen mineraali felsisissä syväkivissä, hiekkakivissä ja kvartsijuonissa. Kivissä kvartsi esiintyy anhedrisinä eli vierasmuotoisina rakeina, joille tunnusomainen piirre on rasvakiilto. Kvartsi voi esiintyä euhedrisinä eli omamuotoisina kiteinä erilaisissa onkaloissa ja raoissa.[3] Sana kvartsi on peräisin saksalaisilta kaivostyöntekijöltä.[3]
Mineralogia ja ominaisuudet
Kvartsi kuuluu hohkasilikaattien ryhmään, ja sillä on trigoninen kidejärjestelmä. Se koostuu Piihappitetraedrien muodostamasta verkkomaisesta rakenteesta. Rakenne on hyvin väljä, minkä vuoksi kvartsin tiheys on varsin alhainen (2,65 g/cm3). Kvartsin sidokset ovat hyvin lujia, mikä antaa sille sen tyypillisen kovuuden (Mohsin kovuus 7) ja simpukkamurroksen. Kvartsin kirkkaus, lasimainen kiilto ja alhainen taitekerroin (n. 1,5) johtuvat myös sen kiderakenteesta. Kvartsin pietsosähköiset ominaisuudet johtuvat siitä, että sen rakenteesta puuttuvat peilitasot ja symmetriakeskus. [4]
Muunnokset
Kvartsia esiintyy monina erilaisina muunnoksina. Ideaali, puhdas kvartsi eli vuorikide tai vuorikristalli on kirkasta ja läpinäkyvää. Muinaiset kreikkalaiset uskoivat tällaisen kirkkaan ja puhtaan kvartsin olevan kovassa paineessa muodostunutta jäätä. Itse asiassa sana kristalli on peräisin kreikan kielen jäätä tarkoittavasta sanasta.[3] Valkoista muunnosta kutsutaan maito- eli lumikvartsiksi. Valkoisen värin aihettavat mokroskooppisen pienet fluidisulkeumat, jotka ovat jääneet kiteen sisään sen kasvaessa.[5] Fe3+ pitoiset muunnokset ovat väriltään joko violetteja (ametisti) tai keltaisia (sitriini). Sitriini on väriskaala, joka muuttuu keltaisesta kalpean ruskeaan. Luonnollisesti sitriinit ovat harvinaisia.[6]
Ruskeat muunnokset (savukvartsi ja morion) sisältävät epäpuhtauksina alumiinia. Näissä muunnoksissa osa kvartsin piiatomeista on korvautunut alumiinilla. Vihreä muunnos tunnetaan nimellä krysofraasi, ja sitä esiintyy muuttuneissa ultramafisissa- eli ultraemäksisissä kivissä. Se sisältää sulkeumina pieniä määriä hapettunutta nikkeliä. Aventuriini puolestaan sisältää sulkeumina rutiilia. Vaaleanpunainen kvartsin muunnos on nimeltään ruusukvartsi, ja sen värin aihettaa hyvin pienikiteinen ja kuituinen materiaali, joka on sukua dumortieriitti- nimiselle mineraalille. Kalsedoni on yleisnimi kaikille krypto- eli piilokiteisille kvartsin muunnoksille. Nämä muunnokset ovat usein vyöhykkeellisiä ja raitaisia.[7] Esimerkkejä erityyppisistä kalsedoneista ovat akaatti, onyksi, jaspis, aventuriinikvartsi ja karneoli.
Käyttö
Kvartsilla on monia käyttötarkoituksia, sitä käytetään esimerkiksi lasin, optisten kuitujen ja pietsosähköisten kiteiden valmistuksessa. Kvartsin värikkäitä muunnoksia käytetään korukivinä.[7]
Eräs tärkeä puhtaan kvartsin lähde on Minas Geraisin alue Brasiliassa, jossa on paljon karkearakeisia pegmatiitteja.[7] Yksi tärkeimmistä kvartsilähteistä sijaitsee Spruce Pine nimisessä kaupungissa Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa, josta louhitaan lähes kaikki piikiekkoihin käytetty kvartsi.
Viitteet
- ↑ http://www.mindat.org/min-3337.html
- ↑ http://www.webmineral.com/data/Quartz.shtml
- ↑ a b c Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 326. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. (englanniksi)
- ↑ Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 317. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. (englanniksi)
- ↑ http://www.galleries.com/minerals/silicate/milky_qu/milky_qu.htm
- ↑ Citrine at Mindat
- ↑ a b c Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 327. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. (englanniksi)
Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)
Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle
Käännökset: kvartsi
kvartsi
Keskustelu: kvartsi
Linkki tälle sivulle:
Etsi toista sanaa