musiikki

Jan Mijtens: Luuttua soittava nainen, 1648.

Musiikki (muinaiskreikaksi μουσική, mūsikē) eli säveltaide on ihmisen kulttuurille ominainen ääneen perustuva taiteen ja viestinnän muoto. Se koostuu äänistä, jotka tuottavat kuulijalleen kokemuksen. Lisäksi ihmisäänellä tuotetulla musiikilla, laululla, voi olla muitakin tarkoitusperäisiä kuin taiteellisuus tai miellyttäminen. Mūsikē tekhnē tarkoitti antiikin Kreikassa 'muusain taidetta' eli säveltaiteen ohella myös runoutta ja tanssia.

Musiikki rakentuu kahdesta peruselementistä, äänestä (joka yleisimmin on sävel, mutta etenkin rytmimusiikissa voi olla hälyääni) ja rytmistä. Näiden ohella musiikillisessa taideteoksessa tärkeimmin vaikuttavat dynamiikka ja rakenne.

Musiikki, kuten muutkin taiteen lajit, pyrkii luomaan kohteessaan tunteita ja välittämään ajatuksia. Musiikin sanoman tulkitseminen on yleensä hyvin yksilöllistä, mutta tietyissä yhteyksissä myös hyvin kulttuurisidonnaista.

Vain musiikin, tai musiikin ja laululyriikan, eli sanoituksen sisältävä taideteos on nimeltään kappale. Musiikkia käytetään monissa yhdistelmätaiteissa, esimerkkeinä tanssi ja elokuva.

Musiikin määritelmiä eri aikakausilta

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä.

Kyky erottaa korkeiden ja matalien sävelten ero (Ptolemaios, 100—178 jaa.).

Tiede melodiikasta ja siihen liittyvistä asioista (Aristides Quintilianus, n. 200-luku jaa.).

Oppi luvuista ja lukusuhteista (Cassiodorus, n. 490—585).

Ars recte cantendi, taito soittaa oikein (tuntematon, keskiaika).

Planeettojenvälistä kommunikaatiota (tuntematon, keskiaika).

Sielun tiedottomasti harjoittama salainen aritmetiikka (Gottfried Leibniz, 1646—1716).

Tiede ja taide, jonka tarkoituksena on tarkoin harkiten valita kauniita ja miellyttäviä sointeja, liittää ne oikein yhteen ja suloisesti esittää, jotta niiden kaunosointi ylistäisi Jumalan kunniaa ja kaikkia Hänen tekojaan (J. Mattheson, 1700-luvun alku).

Taito yhdistellä säveliä korvaa miellyttävällä tavalla (Jean-Jacques Rousseau, 1712—1778).

Aritmeettisten lukusuhteiden saattamista välittömäksi aistihavainnoksi (Arthur Schopenhauer, 1788—1860).

Taito ilmaista sävelten avulla tunteita (H. C. Koch, 1800-luvun alku).

Näkymätön (Herder, 1800-luku).

Ikuinen (Schelling, 1800-luku).

Musiikin sisältönä ovat liikkuvat sävelmuodosteet (Eduard Hanslick, 1800-luvun loppu).

Sisäisen inhimillisen luonnon heijastaja (Schönberg, 1900-luku).

Järjestyksen luoja ilmiöiden, erityisesti ihmisen ja ajan välille; kyvytön itsessään ilmaisemaan mitään (Igor Stravinski, 1900-luku).

Organisoitua ääntä (Edgard Varèse, 1900-luku).

Historia

Musiikin alkuperää ei tunneta varmasti. Sen synnyn arvellaan liittyneen puheen kehittymiseen, ja siihen ovat saattaneet vaikuttaa luonnon äänien (kuten lintujen) matkiminen, työliikkeiden rytmi ja ihmisen leikkisä ja seurallinen perusolemus. Musiikki on usein liitetty kulttuurin mytologiaan ja yhdistetty osaksi rituaaleja. Musiikkia on syntynyt jokaisen kulttuurin historiassa, niinpä sitä voidaan verrata yhteiskunnalliselta merkitykseltään puhuttuun kieleen.

Ennen 1700- ja 1800-luvun teollista vallankumousta ja sen jälkeistä globalisaatiota oli jokaisella kulttuurilla omanlaisensa musiikkiperinne. Nykyisin länsimainen musiikki on levinnyt lähes kaikkiin teollistuneisiin maihin ja jonkin verran myös kehitysmaiden urbaaneille seuduille. Samalla se on kuitenkin imenyt vaikutteita muiden kulttuurien musiikista muodostaen uudenlaisia musiikkityylejä.

Koska musiikkiesitys on aikaan sidottu, eikä se kuvataiteesta poiketen pysty säilymään sellaisenaan, on se aiemmin siirretty opettamalla sukupolvelta toiselle. Nuottikirjoituksen keksiminen 1000-luvulla oli mullistus musiikin säilyttämisessä, ja seuraava suuri edistysaskel oli musiikin äänittämisen keksiminen 1800-luvun puolivälissä. Nykyään musiikista pystyykin hyvin yksinkertaisin keinoin nauttimaan kuka tahansa ja missä tahansa.

Tekeminen

Musiikin luomiseen on olemassa runsaasti erilaisia menetelmiä, jotka ovat kehittyneet muiden oppien ja innovaatioiden mukana. Musiikkia on tehty paljon puhtaasti improvisaatiopohjalta, jossa musiikki soitetaan suoraan ilman etukäteen luotuja suunnitelmia. Toisaalta musiikin tekemiseen on vahvasti liittynyt myös sävellysvaihe, jossa musiikki tavalla tai toisella on kirjattu ylös, jolloin teosta on mahdollista säilyttää konkreettisesti. Tietokoneiden yleistyttyä myös niiden merkitys musiikin luomisen välineenä on kasvanut.

Tämä artikkeli tai sen osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta.

Säveltäminen

Pääartikkeli: Säveltäminen

Tämä artikkeli tai sen osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta.

Improvisointi

Tämä artikkeli tai sen osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta.

Musiikin tekemisen välineitä

Tämä artikkeli tai sen osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta.

Vaikutuksia

Pääartikkeli: Musiikin vaikutukset

Aivojen kuvantamismenetelmät ovat näyttäneet, että musiikin kuuntelu aktivoi aivojen mielihyvämekanismeja. Osa tutkijoista on havainnut musiikissa universaaleja mekanismeja, joita voi verrata itkuun. Tällainen musiikki herättää voimakkaita tunteita samalla tavalla kuin itkevän ihmisen näkeminen. Toisten tutkijoiden mukaan musiikin vaikutus riippuu kulttuurista ja opituista yhteyksistä sekä omista mieltymyksistä.^[1]

Musiikin historian aikakaudet

Länsimaisen taidemusiikin aikakaudet ovat antiikki, keskiaika, renessanssi, barokki, galantti, klassismi, romantiikka, 1900-luvun musiikki ja häilyvärajainen nykymusiikki.

Musiikki eri kulttuureissa

• Afrikkalainen musiikki
• Afroamerikkalainen musiikki
• Arabialainen musiikki
• Intialainen musiikki
• Iranilainen musiikki
• Japanilainen musiikki
• Kiinalainen musiikki
• Latinalaisamerikkalainen musiikki
• Länsimainen musiikki
• Suomalainen musiikki

Länsimaissa muiden kulttuurien musiikkia afroamerikkalaista musiikkia lukuun ottamatta kutsutaan etnomusiikiksi. Musiikkikulttuurien yhteensulautumana syntynyttä musiikkia kutsutaan maailmanmusiikiksi.

Musiikin levitysmediat

• Internet
• Radio
• Televisio
• Vinyylilevy
• Äänikasetti
• CD-levy
• MiniDisc
• DAT (Digital Audio Tape)
• SACD (Super Audio CD)
• DVD-Audio

Muuta

• Poikkeuksellisen voimakasta musiikin kuuntelun vimmaa kutsutaan melomaniaksi.

Katso myös

• Luettelo musiikin tyylilajeista
• Luettelo suomalaisista musiikkitapahtumista
• Luettelo yhtyeluetteloista
• Musiikkifilosofia
• Nuottiavain
• Soitin
  • Luettelo soittimista
• Äänentoisto
• Äänitys

Lähteet

Aiheesta muualla

• Musiikin harrastajan itsetutkiskelua ympäristöheräämisen kourissa. Desibeli.net 8.11.2009.