musiikkikustantamo

Musiikkikustantamo vastaa musiikkikappaleiden levittämisestä ja pyrkii saamaan musiikkikappaleille soittoa. Toisin kuin kirjojen kustantamisessa musiikkikustantamo ei välttämälttä ole itse julkaisija, jonka vuoksi konkreettisten teoskappaleiden myynti on harvoin musiikkikustantamon pääliiketoimintaa^[1]. Musiikkikustantamon varsinainen tulo syntyy Teoston esityskorvausten perusteella maksamista tekijänoikeuskorvauksista, joiden normaalisti lauluntekijöille menevästä osasta kustantamo saa useimmiten kolmanneksen^[2].

Tänä päivänä kustannussopimuksia tehdään huomattavasti vähemmän kuin vaikkapa 80-luvulla, jolloin kustannussopimuksen solmiminen levytyksen yhteydessä oli vielä selviö useimmissa tapauksissa. Asiaan tuli kuitenkin muutos vuonna 1997, jolloin kilpailuvirasto antoi lausunnon, jonka mukaan musiikin kustannussopimuksen tekeminen ei saa olla ehtona levytyssopimuksen(eli julkaisusopimuksen) tekemiselle ^[3], vaan tämän kaltaista toimintaa voidaan pitää "sitomisena" eli kilpailunrajoituslain 9 §:n vastaiseksi katsottavana vahingollinena kilpailunrajoittamisena.

Kustannussopimuksen sisällöstä riippuu se minkä toimeinpiteiden tekeminen riittää täyttämään ns. "kustantajan velvollisuudet". Mikäli sopimus on laadittu ELVIS ry:n, Suomen Musiikkikustantajat ry:n ja Suomen Säveltäjät ry:n suositteleman ns. standardisopimuksen mukaisesti^[4], niin pelkkä kappaleen julkaiseminen ei vielä ole musiikin kustantamista^[5][6], vaan kustantajan velvollisuuksiin kuuluu tarjota kappaletta useille eri esittäjille, julkaista nuotit ja markkinoida kappaletta mahdollisimman laajasti, muutoinkin kuin pelkästään yhden tallenteen muodossa, jotta se päätyisi useiden eri esittäjien keikkaohjelmistoihin ja julkaisuille. Kustannussopimuksen sisältö on kuitenkin vapaasti musiikkikustantajan ja lauluntekijän sovittavissa, minkä vuoksi jotkut tekijät nykyisin suosivatkin mm. tulosvastuullista kustannussopimusmallia^[7].

Lähteet

Aiheesta muualla

• Musiikkikustantajat ry